KALLA. Älä sie puhu. Se onkin eri leikissä ollut se selkä. Ei olisi tullut mitään puiden vedätyksestä, jos ei olisi taulaa käytetty. Siellä olisivat latopuut vieläkin Kalkuvaaran alla.
KIRJAILIJA (ihmetellen). No kyllä on.
KALLA. No mitä tohtori arvelee? Eikö ole hyvä keino?
YLIOPPILAS. Tiesi hänestä. Ei tätä keinoa nykyajan lääketiede tunne.
KALLA (vähän kiivastuen). Se on esi-isäin oppia!
POLIISI (nauraen). Se on sitä tunturilääketiedettä!
KALLA (vetäessään paitaa yllensä, paidan sisästä). En minä anna suurta arvoa sille akatemian opille… paremmin lääkkeissä kuin uskossakaan. Ne eivät tiedä mitään… akatemian tohtorit.
(Miehet tulevat esiin ladon takaa.)
KALLA. Meillä kävi kerran tyskäläinen tohtori ja minä käskin hänen katsoa akkaa vähän, kun tämä oli siukkana. Mutta sekös oli vastahakoista äijälle! Ei tahtonut millään ruveta. Soperteli vain: "Mine ole semmunen tohturi, joka ei tiedä mittä…" Katsoihan se viimein, kun minä uhkasin kovettua. Mutta ei hän tiennyt mitään. "Semmunen tohtori, joka ei tiennyt mittä."
KIRJAILIJA. Jos se oli eläinlääkäri?