KAAPERI: Se on selvä se. — Mutta kuulehan Samppa! Simolan Jussi tiesi eilenillalla kertoa, että Alitalon Jeremias se nyt hyväilee sitä Kukkolan Katria.
SAMPPA: Jeremias? Katria?
KAAPERI: Juuri se. Jeremias itse oli sanonut, vieläpä kerskunut, että Kelolan Kalle sitä nyt saa katsella syrjästäpäin miten Kukkolan Katria viedään.
SAMPPA: Äläshän! Kyll' se on kukkoa se, sanon minä! Jeremias sitä ei tule ikänään saamaan; meidän kylään pitää Katrin joutua. Ja Kelolan Kalle on siksi kunnon mies, että kyllä ansaitsee sellaisen tytön. Ei sitä Jeremias vaan noin ikään nuolase!
KAAPERI: Sen minä sanoin heti, että hyvällä sitä ei kuitenkaan hellitetä. Ja Tahvanan kanssa me jo juttelimme, että pitäisi sitä käydä Jeremiasta tänäiltana hieman noin niinkuin löylyttämässä!
SAMPPA: Se tehdään! Ja annetaankin oikein isän kädestä. Minulla on vielä sille roistolle vanhatkin maksamatta. Muistatko miten se Juhannuskokolla varpailleni sotki, muistatko?
KAAPERI: Muistan, muistan. Ja muistampa sen silmäyksenkin jonka hän sinuun heitti.
SAMPPA (Nousee innostuneena.) Lähdetäänkö heti?
KAAPERI: Kumpahan vain tulisi se Tahvana.
SAMPPA: Niinpä niin, joukko meidän täytyy etsiä, kahdessa miehessä sinne ei ole mentävä.