(M. J. Eisen.)
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'
Eestiksi Luoja mun syntyä antoi,
Eestiksi äiti mun ilmoille kantoi,
Eestiksi ruokki mun äitini rinta,
Eestinä astelin taattolan pintaa,
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'.
Eestien henkeä suoneni tykkii,
Eestien verta mun syömmeni sykkii,
Eestien kieli mun suustani raikuu,
Eestien miel' läpi aivoni kaikuu.
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'.
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'.
Tää nimi Eesti on auvoni oiva,
Lempeni leima ja yllyke voiva;
Vaikk' olis tarjona kulta ja maine,
En nimeäin tätä kiellä mä vainen.
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'.
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään.
Kantaen Eestien onnettomuutta,
Suojaten Eestien onnea uutta
Eestien kanssa ma riemuan, huolen,
Eestien eestä mä hengin ja kuolen.
Eesti mä oon sekä Eestiksi jään,
Kunnekka kalma mun peittävi pään'.
Jäänlähtö Kääpän joesta.
(A. Piirikivi.)
Kauvan kattoi rantoasi
Lunten laajat peittehet,
Kauvan kietoi aaltojasi
Jäiden kylmät kytkyet.
Usein päälle peittehesi
Uhkuit, hanget hautoen,
Mut sait kelpo harteillesi
Katteen kaksinkertaisen.
Valtoas on vaimennellut
Talvi, vanha vainomies.
Ootko suotta ponnistellut,
Suotta mereen käynyt ties?
Ukko pilvivaippahansa
Kätkee armaan auringon;
Tuul' vie pilvet helmassansa
Hajalleen ja roukkohon.
Ukon ään' käy korkealla,
Pilvist' ampuu Pitkäinen.
Maassa hirmu-hirnunnalla
Kulkee myrsky raivoten,
Paljon turmaa aikaan saapi,
Sade maahan virtoaapi.
Puro pieni lainehtiipi,
Mäeltä rientää notkoon päin;
Läpi tien ja maan se hiipii,
Kääpän puoleen käännähtäin.
Tuuli vinkuu,
Lumi sinkuu,
Oksat ohkaa,
Veet ne vohkaa
Täyttäin Kääpän tupo tulvilleen:
Vesi nousee valkovaahtoineen.