Hän tuli aina ilosena, pani miekkansa nurkkaan oven suuhun, kertoi vapaasti ja huolettomasti jotain upseeriklubin tapahtumia, ja ainoastaan yhden ainoan kerran hän ranskalaisessa puheluharjoituksessa sattumalta satutti vahingossa sitä.
Heillä nimittäin syntyi tämmöinen harjoituskeskustelu. Helena kysyi kirjan mukaan:
— Dites moi, cher ami, avez vous aimé quelque fois?
Georg vastasi:
— J'ai aimé plusieurs fois. — Ja naurahti siihen.
Jonka jälkeen Helena myöskin naurahti ja sanoi nyt omin päin, ilman kirjaa:
— Tres joli. Maintenant, racontez quelque chose de votre second amour.
— Pourquoi pas du premier?
[Suomeksi: Sanokaa, ystäväni, oletteko koskaan ollut rakastunut? — Olen useammankin kerran. — Hyvä; kertokaa siis jotain toisesta rakkaudestanne. — Miksei ensimäisestä?]
Helena punastui, mutta Georg rupesi nauramaan ihan luonnollisella äänellä.