SARKANEN. Maksakoon taikka peritään oikeuden kautta. Ja Laxmannin herrasväki…
3 HERRA. Mi.. minä?
3 ROUVA piiloutuen Oh, mitä tästä nyt tulee!
SARKANEN. No, no, rouva, ei hätää, mutta kun olen neljä vuotta turhaan yrittänyt saada omani takaisin…
3 HERRA 3 rouvalle. Oletko sinä siis käynyt lainaamassa! Minun tietämättäni!
Riitelevät syrjässä kiivaasti keskenään.
VIERAAT nauravat.
SARKANEN. Ja lahtari Viklander, kaksituhatta ja viisisataa. Ja kanttori
Tolpander, seitsemänsataa ja viisikymmentä. — Ja tapetseeraaja
Krutelli neljäsataa ja kaksikymmentä. — Ja leipuri Viinikainen… Ja
kamreeri Pastmanni… ja, ja…
VIERAAT nimensä kuultuaan jokainen vuorostaan lakkaavat nauramasta ja yhtyvät tyytymättömien joukkoon, joten nauru muuttuu vähitellen levottomaksi hälinäksi.
SARKANEN. Ja sitten on tässä kymmenentuhannen velka, kuin irtisanotaan korkoinensa kuusi sadalta vuodessa. Jaa-a! Kymmenen tuhatta jämtilleen, kymmenen tuhatta!