3.
(Saman kesän aikana.)
Hurraa!!!
Rakennuksemme on valmis! Kuuletko, valmis, valmis!
Voi jospa näkisit sen, tai jospa osaisin tähän sen sinulle piirustaa antamatta kuvittelullesi väärää pohjaa!
Mitkä upeat huoneet! Mitkä kodikkaat seinät, mitkä valkeat lattialaudat, mitkä turvalliset kattopalkit! Ja ulkoa katsoen mikä ihana taitekatto punaisine suippopäreinensä! Mitkä leveät räystäiden siimestämät ja kukkia pyytävät nukkekaappi-ikkunat pikkuisine ruutuinensa! Mitkä verannat, mitkä varjoisat sopukat, mitkä loivat raput!
Viimeistely oli minulle täydellinen yllätys.
Martti voisi tulla arkkitehtinä miljoonain omistajaksi!
Mutta kohta saat rakennuksestamme valokuvan.
Kultaseni, miksi et sittenkään kirjoita mitään itsestäsi, vaan yhä minusta. Ja nyt vielä tahdot minulta tietää mitä onni on. Kylläpä vaadit mahdottomia. En ole koskaan sitä ajatellut, olen sen vain tuntenut. Senvuoksi, jos minun pitäisi sanoa mitä onni on, niin se olisi samaa kuin jos pitäisi ottaa sydän ulos itsestäni ja näyttää se sinulle.