PEKKA: Minulla oli puukko, ja minä olisin noin—noin—, jos olisin joutunut alle.
SAMUEL CRÖELL: Ei karhusta puukolla päästä.
PEKKA: No olisin sitten henkeni heittänyt. Annatko möyhertää tällä puukollani, niin en nytkään pelkää, vaikka tulis herroja kaksikymmentä, ja menköön henkenikin.
SAMUEL CRÖELL: Menköön henkesi? Mutta miksi et uskalla sitten aseettomana seista.
PEKKA: Antaisinko heidän pilkata ja raadella! Panisivat vielä kiinni.
Minkä hyvän edestä? Eei.
NELJÄS KOHTAUS.
Entiset. Paavola, Rolli, Lahnas, kolme muuta vakoojamiestä.
PAAVOLA (pysähtyy, huomattuaan Samuel Cröellin): Hei Samuli! Sinäkö täällä; joudu, ettet jää vainolaisen jalkoihin! Käy taakseni suksille!
SAMUEL CRÖELL: Tästä en lähde minnekään.
PAAVOLA: Heitä on suuri joukko vouteja ja vallesmanneja; komisarjus itse tulee etunenässä, kolmivaljakolla.