KOLMAS KOHTAUS.
Sofia, Lisbeta.
LISBETA (ulkopuolelta): Mitä puhut, äiti? Minä jo pukeudun ja tulen tuossa tuokiossa: Mitä sinä laitat loistavaksi?
SOFIA (kangastuolilla): Häähameesi laitan valkeaksi ja loistavaksi kudon morsiushuntusi.
LISBETA: Päärlyillä ja helmillä koristat minun kaulani ja rannerenkailla minun käteni.
SOFIA: Ja sidon kruunun sinun päähäsi.
LISBETA: Kuinka kauan olen unissani jo kuullut sinun kutomisesi, ja se on tiedätkö minulle ihan kuin unijuomaa ollut, on niin turvallista ja nukuttaa niin hirveästi! (Tulee oikealta.) Tänään siis!
SOFIA: Lisbeta, aamurukous?
LISBETA: Ah, olin unohtaa.
SOFIA: Mitä rukoilevat hyvät lapset aamusin?