— Onko hän saanut väkivaltaisen lopun?
Heidän katseensa yhtyivät. Henrikan kasvot ilmaisivat pidätettyä tuskaa.
— Kukaan ei ole milloinkaan virkkanut sanaakaan Renatasta, lisäsi
Kristoffer. Mutta minä aavistan pahaa. Olen nähnyt hänet unessa.
— Hän kummittelee, poloinen.
— Sano minulle, kuinka hän kuoli!
— Hän hukuttautui.
— Miten se tapahtui?
— En tiedä, Kristoffer!
— Tietääkö isäsi jotakin, luuletko?
— Ei.