— Mikä on hänen nimensä?
— Hänellä on monta nimeä, äijä raadolla. Me nimitämme häntä vanhukseksi niinkuin sinäkin.
- Mistä hän on kotoisin?
— Täältä, tietääkseni. Hän on meidän miehemme.
Kristoffer säpsähti.
— Omituista, ettet ole koskaan maininnut, että talossa on sellainen palkollinen!
— Olenko puhunut sinulle siitäkään, että meillä on metsäkissa, joka kuljeksii yltympäri ja syö linnunpoikasia, mutta jota isä ei raski ampua. Vanhus taas maleksii pitkin saaristoa, mutta Vraköstä hän on ollut kotoisin pienestä pitäen.
— Sinä puhut totta, mutta et sano koko totuutta.
— Mitä sillä tarkoitat?
— Isäsi on pyytänyt sinua olemaan puhumatta minun kanssani siitä miehestä!