USEAT. Älä luule, jos pyhäst yl' —.
VILHO. Eikö tässä nyt saada mitään juhannusiloa toimeen? Laulakaa edes, tytöt, jotakin!
TYTÖT (toisilleen). Laula sie! — Ehä mie ossaa. — Laula sie! — Em mie.
VILHO. No, mutta Vallinkorva … ettekös Te ole vanha laulaja? Siellä valssipajassa kyllä vetelitte "Ruomi röykkiää".
IIKKA (valmistautuu säestämään kanteleellaan). A laulakais isä!
VALLINKORVA. Ni miust issestäin, se laulu?
USEAT. Nii! Laula sie!
VILHO. Tosiaankin! Olemmehan Karjalassa.
VALLINKORVA (vastahakoisena, sitte oikaseksen). Se o "hävinnee muisto" nimeltää. (Laulaa.)
Usjast' tulloop' miull aika ettee,
Ku pirttii' uutee mie kullan toi',
Anno'n avvaimet kullan kättee,
Ja huilut iloisest' vastaan' soi:
"Siljä mailman tie!"