LYYLI. Se on raskasta, kovaa.
ELSA. Maailma on niin kova. Lapsesi onnelle se on välttämätöntä; muuten voi onnettoman syntyperän tieto katkeroittaa koko hänen elämänsä.
LYYLI. Käsitän!
MARTTA (yht'aikaa, liikutettuna). A rouva haastaa ku enkel'. Mie sen oon nähnt käyvä' tottee omass kohassain. Usko Lyyli: siinn assiiss rouva tapas' paikallee.
ELSA (Lyylille). Tule huomen-aamuna varhain! (Menee tupaan.)
LYYLI. Kuinka hyvä Te olette!
VILHO (tulee vasemmalta). Terveheks!
MARTTA. A mie jo lähenki. (Menee vasemmalta.)
LYYLI (vetäytynyt pesinpunkan taa, järjestäen pukuaan).
Toinen kohtaus.