VALLINKORVA. Onks niiss paper'loiss, jott se männöö mitättömäks', jos siint ei tule tolkkuu —?
JÄNTTI. Ka mitättömäks'hä se sillo männöö.
VALLINKORVA. Mitä sie tiijät! (Erikseen Alpolle.) Näät siint Lyyli' assiist?
ALPO. Sehän on selvä luonnostaan. Ei sellaista sovi panna kirjoihin.
KAISA (Vallinkorvalle). Mitä sie määt häpäsemmää' issiäis!
LYYLI. Johan minun asiastani nyt pitäisi tulla valmis (Kuin itsekseen.)
Pian aika rientää ja joutuu juhannusaatto.
Viides kohtaus.
Tupaan astuu lyhyenläntä vanha herra, virkalakki päässä ja laukku kainalossa. Hän on piirin nimismies Eric Illberg. Puhuu suomea huonosti.
Häntä seuraa kookas, roteva mies, hänkin sivu keski-ijän.
Hänellä on pulska ruskea täysparta; valkoisilla liiveillä näkyvät paksut kultaiset kellonvitjat. Hän on Vallinkosken tehtaan omistaja, patruuna Antero Vallas.