PUHOS. Oisko tuo miehestää? Mut siint rahast.
VALLINKORVA. A rahast siell ruukiss myyvää' vaikk vapahtaja. Mitä sie
Kaisa … kärsi nahkassais! Viel tulloo päivä toine.
KAISA. Kaks' siull tulloo päivää siinn!
VALLINKORVA. Naisill o naisii' luonto! Nahkaas' ku painat, enemmä kertyy. (Kilistää.) "Tuikku murheese", sano' setä vainaa!
(Ryyppäävät.)
IIKKA (vie tupakkapuruksensa uuniin. Sivu mennessään Lyylille). Siu pappiis on tullt jo, Lyyli!
(Kuultuaan Lyylin vastauksen palaa vuoteelle.)
LYYLI. Kuinka monasti sitä aijot kertoa?
KAISA (Lyylille). Laitakki sie assiis' valmiiks' aikanaa!
LYYLI. Kylläkai hän laittaa, niinkuin on luvannut.