ALPO. Jättäisinkö sinut, kyyhkyseni!
VALLINKORVA (asettuu hajasäärin Alpon eteen). A sie taijatki oll niit yksit ruukkilaise halunkkii?
LYYLI. Isä!
ALPO (kumartaa) Pyytän andeeksi, minä puhuin Lyyli neidille!
VALLINKORVA. Mut mie puhunki siull! En koko siu kauppois' mie en käy, em märkääkä!
ALPO. Jospa minä en muulla ehtolla katsoisi olevani sitottu Lyylin suhdeen?
LYYLI. Niinkö, Alpo?
VALLINKORVA. "Tie tahtois, tapa akkais", sannoo Syyrakki!
ALPO. Eipähän sano!
VALLINKORVA (ei sitä kuulevinaan). Mut viekki sie kihlais kaikk' männessäis! Viel mie siulla'set kutukalat jaksan ruotii!