ALPO. Mitä sinä oikein tahtot minusta?
LYYLI. Täytyykö minun se sanoa? Tässä?
ALPO. Kun kerran sinua huvittaa tässä —.
LYYLI. Olkoon menneeksi: tänään piti olla häämme.
ALPO. Totellakin? Oikeinko olet siitä iloinnut ja tätä päivää ikävöinyt?
LYYLI. En! Vaan pakosta olisin —
ALPO. Veisinkö ketään vihille väkisin! Ja vielä se äidisi viinajuttu, likainen —. Salama kirkkaalta taivaalta!
LYYLI. Senkin voisit tuomita toisin, jos sulla olisi sydäntä. Kamala tulla sinun vaimoksesi enää.
ALPO. Mitä sitte teet täällä?
LYYLI. Sinulla on vielä toinen velvollisuus, jos yhdestä pääsetkin.