— Eräänä iltana piti tyttö varansa, kun vartija oli sammuttanut janoaan vähän liiemmälti, ja varasti häneltä avaimet.
— Miten sitten kävi?
— Vanki puki ylleen juopuneen vartijan vaatteet ja pakeni.
— Kuinka kävi vartijan palvelijattaren?
— Hän lähti myös samalla kertaa pois palveluspaikastaan, odottamatta päästökirjaa.
— Sitä ei sovi ihmetellä… Mutta miksi he eivät silläkään kertaa piiloutuneet paremmin?… Jäikö kekseliäisyys vankilaan?
— Kivalteri Kron, joka on Titzin taitava oppilas, sai heistä vihiä, sahasi itselleen väylän Hästholmeniin ja sieppasi rakastavaiset vuoteesta.
— Voi peijakkaan raukkoja!… Olipa sekin herääminen!
— Sitä voi todellakin sanoa putoamiseksi taivaasta suoraan hornan kattilaan.
— Oletko nähnyt ennen ketään hirtettävän?