— Täytyisi mitä?
Naisen silmät näyttivät säkenöivän tulta, samalla kun ne tähyilivät ympäri huonetta jokaista esinettä lattiasta kattoon saakka.
— Te haette jotain, — lausui lystikäs ukko levollisella tavallaan; — minäpä niistän kynttilän, niin varmaan löydätte helpommin, mitä etsitte.
Nainen pisti vasemmalla kädellä lompakon taskuunsa; samalla kun hän oikealla kädellään hätäisesti etsi jotain toisesta taskustaan.
— Ihminen, antakaa minulle avain!… Vanhus, vanhus, avain, tai…
Uhkeavartaloisen, kauhean naisen kädessä välähti teräväksi hiottu veitsi.
— Otitteko tuon veitsen mukaanne surmataksenne minut siinä tapauksessa, etten minä suostuisi pyyntöönne? — kysyi ukko värin vaihtuessa hänen kasvoillaan.
— Otin sen katkaistakseni sillä köyden, jonka varassa onneton uhri riippuu, — vastasi nainen; — mutta minä katkaisen sillä nyt teidän elämänlankanne, ellette hyvällä luovuta minulle avainta!
— Avain on kaapissa… Jos teillä on rohkeutta, niin ottakaa!
Nainen kiirehti huoneen nurkassa olevan kaapin luo.