— Hän on oikeassa, — vastasi viimemainittu, luoden katseensa maahan ja voimakkaan punan lehahtaessa hänen poskilleen.

— Jos ei ole tahdottu hylätä pyramiidimaista tekotapaa ja sijoittaa päähenkilöltä kumpaakin puolelleen taulun sivuille sekä asettaa heidän keskelleen viittä enkelinpäätä muodostumaan kauniiksi yhdyssiteeksi isän ja äidin välillä, olisi voitu joko siirtää päähenkilöt hieman vasemmalle tai myöskin laajentaa etäisyyttä molempain lasten ja vanhempain sekä lasten välillä keskenään, joten olisi helposti tullut vältetyksi se pikku virhe, josta olen rohjennut kohteliaimmin huomauttaa.

— Epäilemättä, — myönsi taitelijatar, kohottamatta katsettaan.

— Mutta asia voidaan vielä auttaa, — jatkoi arvostelija itsetyytyväisin ilmein. — Sovitetaan ainoastaan pieni vaalea pilvi puitteen ja tuon pikku enkelin välille, niin siten tulee tyhjä tila täytetyksi ja maalaus saavuttaa siten tasasuhtaisuuden.

— Oh! — huudahti pehtoori, ikäänkuin joku asia olisi yhtäkkiä hänelle selvinnyt; — olet erehtynyt, tohtori, suuresti erehtynyt! Sinä arvostelet vaimoni taulua vain nykyoloja silmälläpitäen, mutta hän … hän ottaa huomioon tulevaisuuden. Tule, — jatkoi hän voitollisen iloisesti, — tule tänne ensi vuoden alussa, niin näet silloin tyhjän tilan taulussa täytetyksi, mutta siinä ei kuitenkaan ole vaaleata pilveä, vaan uusi vaaleakiharainen enkeli. — Niin, niin, Julia kyllä on tiennyt, mitä on tehnyt… Kuka rohkenee väittää, ettei vaimoni tunne suhdeoppia!

— Albert! — virkkoi viimemainittu nuhdellen sekä punehtuen entistä enemmän.

Kron kiersi käsivartensa vaimonsa marmorivalkeaan kaulaan, suudellen hänen runsaita, kultakiharaisia hiuksiaan.

Samassa huoneen ovi temmattiin auki, ja sisään ryntäsi suurella melulla viisi perhetaulussa olevien enkeleitten elävää vastakuvaa, riuhtoen toisella kädellä isää nutusta ja toisella äidin hametta.

Mutta isä ja äiti tuskin kuulivat tai näkivät näiden viiden lemmikkinsä läsnäoloa, sillä molempien ajatukset ja tunteet olivat keskittyneet siihen kuudenteen, jota uuden vuoden aurinko tulisi ensi kerran valaisemaan.

Epäonnistunut arvostelija katseli vuoroin taulua seinässä, vuoroin taulua lattialla.