"Niin… kuitenkin oli saakelinmoinen vaiva niitä löytää… minä en ymmärrä mitä neljällä tehtäisiin… yksikin olisi riittänyt."
"Sinä olet tyhmä… yksi ainoa erinäköinen olisi herättänyt huomiota… Anna ne nyt tänne, mutta varovasti, ett'ei kukaan pistä nenäänsä väliin."
Kivikauris antoi nuot neljä leipää päämiehelle, joka ne tallenti. Sillävälin jakelivat vanginvartijat niukattaan tuodun vanginruo'an toisille joukon jäsenille.
Päämies meni syrjään erääseen piha-aitauksessa olevaan nurkkaan ja puristi sormiensa välissä rikki leivän toisensa perään. Yhdessä näistä oli paperilippu, johon oli kirjoitettu muutamia rivejä.
Silmäiltyänsä rivejä, pisti päämies paperilipun suuhunsa, pureskeli sitä ja nielasi sen vatsaansa.
Tämä tapahtui kreivin aikaan, kuten sanotaan, sillä yksi vanginvartijoista lähestyi nyt päämiestä.
"Minulla on jotakin sangen tärkeätä sanottavaa päällikölle", lausui mylläri.
"Mitähän hyvää se olisi?" kysyi vanginvartija.
"Sitä saatte kysyä päälliköltä sitten", vastasi mylläri.
"Mutta entä jos ei minua haluta mainita mitään päällikölle?"