"Mutta tällä kertaa uinahti hän, ja se oli maksamaisillansa minulle sangen paljon."
"Kuitenkin pääsit sinä otollisella hinnalla."
"Entä minun palvelija-parkani sitten?… hän oli uskollinen henkilö, jota minä tulen kau'an kaipaamaan… Hänen pitää kumminkin saaman juhlallinen hautaus."
"Sen hän ansaitseekin… Eipä ole juuri monta palkollista, jotka haluaisivat mennä kuolemaan isäntänsä edestä."
"Oh, mitä haluun tulee, olen minä vakuutettu, että jos Blom-raukkani olisi saanut valita, ei hän olisi kau'an epäröinyt; mutta hän oli ikäänkuin luotu lemmen sanansaattajaksi ja hänellä oli vainu kuin… Mutta jutelkaamme jostakin muusta… Oletko maininnut tovereillemme päivällisistä Blom'in ravintolassa?"
"Minä kiitän sinua nöyrimmästi heidän puolestansa… ei sodan eikä kuolon kamppaukset tule pidättämään heitä ottelutantereelta, joka, jos tunnen sinut oikein, tulee olemaan kylläkin verinen… Soisipa Jumala, että meillä olisi monta sinun kaltaistasi matkustajaa!"
"Blom'in luona saa hyvin syödäksensä, vai kuinka?"
"Ylenpalttisesti, kun tilaa… kehnosti, kun tulee sattumalta."
"Siis voimme olla huoleti siinä suhteessa?"
"Aivan varmaan… Myöskin tilasin minä loosin ensimäisellä rivillä tämän iltaiseen näytelmään… Sinä et ole nähnyt etkä kuullut, saksalaista näytelmäseuraa… Me voimme kyllä hämmästyttää sinua yhdellä ja toisella, jota et olisi voinut odottaa löytäväsi täällä."