"Mutta kuitenkin ovat nuot talonpoikaistöllöt saakelin naurettavia", huomautti pienempi miesi; "en voi kieltää, että minun joskus tuli heitä surku."
"Kuinka niin?"
"Tiedäthän, näetse, että jos kuka vanki yrittää karkuun, saa sotamiesi ampua häneen."
"Sen kyllä tiedän."
"Mutta, näetkös, jos hän ampuu tämän kuoliaaksi, vie piru hänet karvoinensa päivinensä."
"Siinä en minä näe mitään pahaa."
"Onpa jokseenkin vaikeata saada sattumaan juoksevan ihmisen joko käsivarteen tahi sääreen, ja sentähden pitää talonpoikaistöllö parhaimpana ampua reikiä ilmaan."
"Se jouduttaa tietysti juoksevan käpäliä."
"Niin kyllä, Ja, ha, haa!"
"Kaikki tämä tapahtuu meidän hyväksemme ja viihtymiseksemme, velikultani."