"Niin, teitä… Missä hän on", huudahti hän, "että minä saisin kiittää häntä, ja suudella hänen käsiänsä?… Te tulette kaiketi meille tänä iltana?"
"Tulen, tulen, rouvaseni… Noh, ette kait ole vielä maininneet mitään hänen isästänsä?"
"En vielä, mutta"…
"Älkäätte mainitkokaan mitään, hyvä rouva Grå! Antakaa hänen pitää tuo salaisuus itsellensä ja minä tulen olemaan siitä teille sangen kiitollinen."
"Kuten tahdotte, herra sihteeri!"
"Kuinka ne muut tytöt kohtelevat häntä?"
"Ah, ne tulivat pian hyviksi ystäviksi hänen kanssansa… Se on selvä, että minä ennenkuin vein hänet yhteen toisten kanssa annoin hänelle tarpeellisia neuvoja."
"Mitä neuvoja, rouvaseni?"
"Luonnollisesti ei käynyt laatuun, että toiset tytöt olisivat tietäneet tuon uuden toverin kuljeskelleen öisin katuja kerjäämässä tahi hänen eläneen kerjäläisten ja muiden roistoväen parissa, ja sentähden pyysin minä häntä sanomaan"…
"Mitä pyysitte te häntä sanomaan?" kysyi Alm hiukan synkistynein otsin.