"Hätätilassa saat kääntyä noiden ennakolta ostajien puoleen… mutta ainoastansa suurimmassa hätätilassa."
"Kyllä, herra presidentti!"
"Muutoin luulen minä, ett'ei noita ennakolta ostajia ole kovinkaan monta siihen katsoen, että pääsölippu maksaa kolme riksiä pankossa."
"Niin, mutta kaikkien sanotaan haluavan mennä näkemään rouva Catalania."
"Vai niin… kun on kysymys huveista, silloin ei ole ihmisillä koskaan rahan puutetta… muutoin eivät ne suinkaan ole niin avokouraisia… Kas niin, mene nyt ja joudu pian takasin!"
Palvelija kumarsi ja lähestyt ovea.
"Kuuleppas", keskeytti häntä presidentti, "oletko nähnyt hänen armonsa kamarineitsyttä tänä aamuna?"
"Olen, noin viisi minuutia sitten", vastasi puhuteltu.
"Joko hänen armonsa on noussut makuulta?"
"Ei — kumminkaan ei vielä silloin, kuu minä puhuttelin kamarineitsyttä."