"Niin, hän sanoi eilen löytäneensä sateenvarjon erään portin pielestä
Etelästä ja hän tahtoi tietää kenenkä oma se oli."
"Mutta kuinka voi hän tietää sen olleen ostetun teidän puodistanne?"
"Sehän on mitä helpointa, sillä onhan meidän nimileimamme joka myydyssä sateenvarjossa."
"On kaiketi, mutta kuinka voitte te tietää sen olleen saman, jonka minä ostin täältä eilen?"
"Eihän minulta nyt niin huono muisti ole, herra sihteeri!… Sen sateenvarjon tunnen minä varsin hyvin, sillä sen reunassa on pieniä tähtiä ja sen valkoinen varsi on toista mallia kuin muiden… sanalla sanoen, minä nä'in varsin hyvin sen olleen saman sateenvarjon, jonka herra sihteeri eilen minulta osti."
"Saiko miesi tietää minun asuntoni?"
"Sai; samassa huoneessa itäisellä pitkäkadulla, jossa räätäli Svensson asuu… olihan se oikein, se?"
"Aivan oikein, ja minä olen sangen kiitollinen… mutta"….
"Eikö miestä ole kuulunutkaan?"
"Ei, rouvaseni!"