Kanoottien teko kaupaksi on ensinnä alettu Viipurin veneveistämöllä, josta viime vuonna on valmistunut koko 120 kangaskanoottia. Nyt jo niitä saadaan muiltakin tahoilta.

Kanootin tekoa ei kuitenkaan tarvitse supistaa erityisiin veneveistämöihin; se on niin yksinkertainen, että siihen voidaan ryhtyä missä hyvänsä, sopiipa se varsin hyvin kotityöksikin. Jokainen, jolla on vähänkin kätevyyttä käyttää tavallisia nikkarinkaluja, osaa ilman mitään vaikeuksia ihan omin käsin tehdä kangaskanootin. Varustautuminen kesäksi pitkille matkoille on hyödyllisenä ja mieluisena virkistyksenä talvella lomahetkinä. Alkavaisten ohjeeksi annetaan tässä tarkka kertomus kanootin rakennuksesta. Se on tehty oman kokemuksen mukaan, mikäli sitä olen saavuttanut havainnoistani yhden kanootin teossa, joka yritys on onnellisesti päättynyt silloin, kuin tätä kirjoitan.

Purjekangas-kanootti on pitkän ja kapean veneen muotoinen, jonka kummastakin keulasta on vähän runsaammin kuin kolmas osa koko veneen pituudesta katettu. Keskellä on soutajan paikka, istuinsija. Se on niin pitkä laatikko, että siinä sopii hyvästi istumaan, jalat suorina. Istuinlaatikko, lepäävä kanootin kölin päällä, on veneen lujana keskustana ja antaa vakavuutta koko alukselle. Se on vettä pitävä, ja, kun kansikin liittyy vedenpitävästi sen laitoihin, on se muusta veneestä tarkkaan erotettu paikka. Sepä juuri tekee, että kanootti on turvallinen vesillä. Sillä jos istuinsija tulee aalloista tai kaatuessa täyteen vettä, ei se pääse sen pitemmälle, ja kanootti kantaa silloinkin lastinsa. Jos taas jostakin jysäyksestä tulee reikä pohjaan tai sivuun, niin että vettä tulee veneen runkoon, pysyy istuinsija kuivana ja kannattaa kyllä koko kanoottia, kunnes päästään maalle. — Kehä, joka antaa muodon ja lujuutta kanootille, on keveistä puuliistoista, jotka kiinnitetään poikkipuihin eli kaariin. Tälle kehälle kiinnitetään purjekangas, joka sitte tehdään öljymaalilla vettä pitäväksi.

Tarvepuut. Kuivaa kuusipuuta käytetään kanootin rakennukseen ja se onkin siihen ihan soveliasta. Haapa on kyllä kovempaa ja lujempaa, mutta myöskin kalliimpaa ja sitä on vaikeampi saada. Puukehään tarvitaan 11 kpl. 4.3 m pituista, 2.5 sm levyistä ja 1.3 sm paksuista ripaa eli liistaa, 2 kpl. saman pituista, nelikulmaista, 2.5 sm paksuista ripaa, 3 kpl. 3 tai 4 m pituista ja 2.5 sm paksuista lautaa sekä 1 kpl. 5 sm paksuinen lauta, kaikki niin oksattomia kuin mahdollista. Sopivin on ottaa nämä tarvepuut valmiiksi sahattuina ja höylättyinä höyry-nikarruslaitoksesta, jos sellaista on lähellä, vaan muuten sahataan liistat kuusilankusta.

Kaaret. Mitä tiheämpään pannaan kaaria, sitä tasaisemmaksi ja solakammaksi tulee kanootin muoto. Täysin tyydyttävä määrä on 8 kappaletta, joka myöskin riittää tekemään venettä kyllin vahvaksi. Tästä lähtein merkitään kaaria numeroilla I—VIII, kokasta perään lukien. Seuraavan taulun avulla piirustetaan kaarien kaavat täydellisessä koossa.

(Taulu kaarien suuruudesta ja kuvat jäävät pois, niillä onkin enää vain kuriositeettiarvoa.)

Jos esim. tahdotaan piirustaa IV:s kaari, vedetään paperiarkin laitoihin suorat viivat Ax ja Ay kohtisuoraan toisiansa vasten. A:sta lähtein mitataan 93:llä sivulla olevan taulun IV:nen sarekkeen mukaan AB = 28.5 sm, ÄC = 22 sm, AD = 8 sm, AE = 4 sm, AF = 2 sm, AG = 0 sm, s.o. G-pisto tulee A:han. C:stä, D:stä, E:stä ja F:stä vedetään suorat viivat samaa suuntaa kuin Ax. Niistä mitataan (vrt. kuv. 1) Ce = 30 sm; Dd = 26 sm, Ee = 22.3 sm, Ff = 19.5 sm, Gg (eli Ag) = 15 sm. B:stä e:hen vedetään suora viiva; e, d, e, f, g ja A yhdistetään kaarevalla viivalla. Samalla tavalla tehdään muiden kaarien kaavat taulun mittojen avulla.

Saatua siten kaaren puolikasten kaavat leikataan niiden mukaan koko kaarien kaavat, jotka sitte voidaan suorastaan piirustaa (hienommille) kuusilaudoille. Että tarvepuita säästyisi ja kaaret tulisivat niin keveiksi kuin mahdollista, tehdään ne useammista paloista, jotka ruuveilla kiinnitetään toisiinsa. 2:nen kuva 91:llä sivulla on tässä riittävänä ohjeena I:sen, II:sen ja VIII:nen kaaren ja 3:s kuva III:nen, VI:nen ja VII:nen kaaren teossa. Kuvissa näkyvä pilkkuviiva osoittaa 1:sen kuvan A-kohtaa; sitä viivaa myöten tulevat kaaret olemaan kölillä. Että kaaret voitaisiin vakavammin kiinnittää köliin, tehdään niiden alapuoli keskeä vähän leveämmäksi, kuten kuvista näkyy; siten voidaan siihen tehdä lovi köliä varten. Kaaripalasien leveys ei mistään kohdasta saa olla vähempää kuin 3 sm. — Huomattakoon, että kaaren eri kappaleet otetaan niin pitkin puuta kuin mahdollista.

VI:s ja V:s kaari, jotka tulevat istuinsijan pääseiniksi, tehdään umpinaisiksi. Ne sahataan hienoista laudoista, joista kaksi levyä rinnakkain riittää seinäin korkeudeksi. Seinän levyt saumataan yhteen ja päihin kiinnitetään ruuveilla liistat, kuten 4:s kuva osoittaa.

Istuinsija on pikemmin tehtävä riittävän pitkäksi kuin liian lyhyeksi. Sovelias pituus on 120 sm. Tavallisesti tehdään so niin, että IV:nen ja V:nen kaariseinän laitoihin naulataan hienoja, sen pituisia lautoja. Mutta koska on vaikea saumata tätä laatikkoa niin tarkaksi, että se pitäisi vettä, ehdotetaan tässä toista rakennustapaa tätä kanootin tärkeätä osaa varten. Ainoastaan kehä tehdään puusta ja sen ympärille pingotetaan sitte purjekangasta. Kehä tehdään siten, että IV:teen ja V:teen kaareen kiinnitetään ruuveilla hienommista laudoista sen pituisia kappaleita, kuin äsken määrättiin istuinsijan pituudeksi. Näitä lautoja varten ovat 4:ssä kuvassa A:n kohdalla olevat lovet aiotut; IV:ssä kaaressa on loven leveys 26 sm, V:ssä 32 sm. C-nurkkiin tehdään samoin lovet ja kiinnitetään niihin ruuveilla istuinsijan pituiset laudat, joiden sisälaita on suora, vaan ulkolaita vähän kaareva kanootin kansilaidan mukaan (kuv. 6). Nämä laudat tehdään päistä 3 sm ja keskeä 5 sm leveiksi. Sitte vielä sovitetaan 4 sm leveät liistat pääseinien välille siten, että niiden sisälaidat tulevat yhtä etäälle päiden korkeimmista kohdista, yksi kummallekin puolelle (kuv. 4 B ja kuv. 6 E F). Näiden liistojen välimatka on V:ssä kaaressa 44 sm, IV:ssä 27 sm.