— En niin nimeksikään, mutta tuomiokirkko on katolilainen; protestanttisuus ei ole keksinyt mitään kirkkotyyliä, senvuoksi että sillä ei ole positiivista sisältöä.
— On joka tapauksessa mainiota nähdä, kuinka te korjaatte tuomiokirkkoja; te palautatte jälleen niiden alkuperäisen kauneuden, rakennatte ne sellaisiksi kuin ne olivat ennen uskonpuhdistuksen hävityksiä. Olkaa varuillanne, että ette kaiva esille katolilaisuutta.
— Niin, täällä on melkein jokainen varomaton katolilaisuuden suhteen, aivan kuin Atterbomin aikana. Kirkkoherraa itseään, joka muutoin on valtava pokerinpelaaja, on kauan epäilty sala-katolilaiseksi, ja on hän sekä eräs pappisnurkkakunta ehdoittanut kirkonmenoja muutettavaksi ja koettanut saada niihin hiukan enemmän kauneutta. — Liike alkoi muutoin 70-luvulla, jolloin löydettiin meidän vanhoja messukirjojamme, joita oli virastojemme asiakirjain päällyksinä, niitä soviteltiin entiseen asuun ja julkaistiin pala palalta. Niistä löydettiin muun muassa messuja kansallispyhimyksellemme, Erikille, Ruotsin suojeluspyhälle. Kapellimestari Norman sävelsi Birgitan Rosa roransin; Wirsén läksi haistelemaan Sienan tuomiokirkon pyhääsavua; ja professori Byström työskenteli kirkkomusiikin palauttamiseksi vanhalle pohjalle; Kivimuseo kohoili vanhoja alttarikaappeja; Vadstenan luostari laitettiin entiseen kuntoon ja Birgitasta tuli melkein luterilainen pyhimys; Upsalan tuomiokirkko uusittiin ja maalattiin ja arkkipiispa matkusti Roomaan, pudisti paavin kättä, ja tämä avasi Vatikaanin kirjaston kerettiläiselle. — No, mitä vaarallista siinä on? Sehän osoittaa, että sovinto on syntymässä äidin ja pojan välillä, ja onhan kaunista, että sukulaiset elävät sovussa, vallankin kun molemmat ovat kristittyjä ihmisiä, joita dogmien katoava varustus vain eroittaa.
— Niin, virkkoi tohtori, kaikki tuo liikuttaa minua sangen vähän, sillä minä varmaankin olen pakana; isoisäni lienee ollut neekeri, enkä minä kuulu tähän lammashuoneeseen; en ole vihamielinen sitä kohtaan, mutta se on minulle vieras.
— Sinulle niin; mutta luterilaiset kirkuvat kuorossa, ylipappi etunenässä, sovinto-opin tulkit ulvovat, kun kuulevat puhuttavan sovinnosta eri uskontunnustusten välillä. Heikkoja astioita, jotka halkeavat vain nähdessäänkin uutta viiniä!
— Onko se totta, että Falkista on tullut katolilainen?
— Se on valhetta; mutta luterilaisuuden on vallannut niin silmitön säikähdys, että he alkavat nähdä katolilaisia kaikkialla, vieläpä he näkevät jesuiittojakin, vaikka minä en ole nähnyt ainoatakaan. Usea paavihan on lakkauttanut jesuiittain veljeskunnan, mutta niitä nähdään kuitenkin, aivan kuin jesuiitat "näkivät" vapaamuurareita ennen maailmassa. He sanovat minuakin jesuiitaksi, minua!!! minua!!!
— Kirkkojen laita tuntuu olevan sama kuin synagoogankin, puuttui nyt
Isak puheeseen.
— No, kuinkas sitten on synagoogan laita? kysyi tohtori.
— Niin, nähkääs, se on kuin simpukankuori, josta eläin on ryöminyt ulos ja kuollut. Se on vain tyhjä huone, jossa vallan heikosti humisee kuin muisto muinaisesta kuohuvasta elämästä.