— Onhan se selostuksessa, eikä hän ole milloinkaan kieltänyt, että ote oli liivintaskussa, se kun tavattiin ihan verekseltä. — Miksi tämä oikeusjuttu kiinnittää niin suuresti mieltäsi?
— Sitä en voi selittää.
— Kuitenkin, nyt hän istuu saarella, jolle muutamat ovat antaneet nimen du Diable, toiset taas du Salut. Onhan se merkillistä. Ja kerrotaan risteilevistä aluksista, jotka tahtovat vapauttaa hänet.
— Oliko hän juutalainen?
— Oli tietysti; mutta se ei pahentanut hänen asiaansa valistuneessa Ranskassa, jonka sotajoukossa oli jo kolmekymmentäkuusi juutalaista upseeria, ja jossa Dreyfus, saksalaisesta sukuperästään huolimatta, oli päässyt yleisesikunnan jäseneksi, senvuoksi että hän oli juutalainen. Tahdottiin näet osoittautua valistuneiksi ja ennakkoluulottomiksi. Luulen tietäväni, että siitä munasta puhkee jotakin. Varmasti se on basiliskin muna!
— Uskotko sitten, että hän on syyllinen.
Max katseli Esteriä, ja tunsi hänen kysymyksessään vihan odan, taisteluun vaatimuksen, ansan. Hän vastasi senvuoksi kylmästi:
— Uskon, että hän on juorunnut ja sitä pidän anteeksi annettavana, en tiedä, onko hän kirjoittanut Bordereaun, mutta katson epätodennäköiseksi, että mies pitää luetteloa rikoksistaan. Todennäköisesti hän on syyllinen, mutta ei siihen rikokseen, josta häntä on syytetty. Ja siinä on hänen voimansa! Senvuoksi hän saattoi virka-arvon alennuksen saatuaan huudahtaa rohkeasti Marskentällä: "olen viaton!" (se on: "teidän tuhmaan syytökseenne!")
He kävivät alakuloisiksi ja Esteriä rupesi viluttamaan. Kreivi Maxia alkoi hermostuttaa ja hänestä kävi viereinen seura liian äänekkääksi; pahanilkinen koira kulki paikasta toiseen ja lakasi pöytiä hännällään; vahtimestari töykkäsi Esteriä selkään joka kerran ohi kulkiessaan.
— Luulen, että istunto on lopussa, virkkoi Max. Täällä on ikävää, ja niin käy aina, kun keskustelut alhaisista asioista rupeavat vaikuttamaan. Ilmassa on ilkeä tuntu, kuolleet ympärilläni vaikuttavat minuun vastenmielisesti, ja minä kaipaan pois, ulos; toivoisin voivani ryömiä ruumiistani ja lentää lokkien kanssa merelle, kylpeä suuressa vihreässä laineessa, maata selälläni ja nähdä vaan taivaan; olla jättiläisvalas ja huuhtoa itseni valtameressä, uida kilpaa pursien kanssa ja sukeltaa levämetsiin —.