— Kyllä, mutta se on vanha! Lasketaan sisään höyryä veden asemesta, siinä kaikki! Akseli on uusi! Ei, ken laskee höyrykoneeseeni toista nestettä kuin vettä, nestettä, jonka kiehumapiste on alhaisempi, kuten esim. eetteriä, jonka kiehumapiste on 45°, hän on säästänyt voimaa; hän on keksijä. Silloin kun voidaan lämmittää veturi väkiviinalampulla, olen minäkin mukana palkitsemassa. Tai kun tehdään ilmapallo, joka nousee typpikaasulla täytettynä ja paloöljykamiinalla lämmitettynä.

— Typpikaasulla?

— Niin, typpi, jonka ominaispaino on sama kuin valokaasun eli 0,9, on luonnollisesti nostava pallon. Kun typpi ei syty eikä räjähdä, voidaan sitä lämmittää, joko bentsiinilampulla, paloöljykamiinalla tai asetyylillä. Silloin istun lämmössä ja hoidan ruuvia; nousen ja laskeudun mieleni mukaan, saatan poistua pallostani tyhjentämättä sitä, ja silloin voin nousta ja laskea etsimään sopivia tuulia.

— Entäs tulenvaara?

— Typpi ei ole tulenvaarallista eikä kyllästetty kangas syty! Sellaisen voit tilata joltakin insinööriltä, kuten regulaattorinkin eetteri- tai bentsiinihöyry-koneeseeni!

— Onko sinulla muita keksintöjä?

— On, meidän pitää sytyttää vesi tuleen. Tiedäthän, että koksi palaa paremmin vedessä kuin ilman sitä! Niinpä valmista joku määrä huokoista koksia tulenkestävästä savesta tai valuraudasta ja kostuta sitä herkeämättä tulistuneella höyryllä saatuasi sytykkeen tavallisesta koksista, joka synnyttää höyryn.

— Tuo kuulostaa hyvältä; onko sinulla näyttelyysi muuta näytteille asetettavaa?

— On, kaukoputki. Nuo vanhat suuret rumilaat ovat aivan tarpeettomia. Katsoin äsken erään magneettisen teodoliitin kaukoputkeen, jonka putki ei ollut puolta jalkaa pitempi eivätkä lasit kahdenäyrin lanttia suuremmat. Se kiikari oli jonkin arvoinen. Nyt on asianlaita niin merkillinen, ettei saa käyttää liian voimakkaasti suurentavia kaukoputkia taivaankappaleita tutkittaessa. Mars ei siedä kuin 50-kertaisen suurennuksen. Tähtiä ei maksa vaivaa katsella, sillä ne vain pienenevät suurennuksen kasvaessa, ovat siis merkillisiä valonlähteitä. Jäljellä on aurinko ja kuu, ja ne näkee yhtä hyvin teatterikiikarilla. Nyt meillä pitäisi olla… Kas tuolla tulee Kurt!

Kurt Borg astui esiin. Hän oli juhlallisen näköinen, mutta samalla hajamielisen: