Vähän olivat nämä molemmat suurmiehet puhuneet, sillä he epäilivät toisiansa, mutta saavuttuaan laajalle arolle, joka avautui kirkkaana ja valoisana kuin meren pinta, he tuntuivat itsekin kirkastuvan ja luopuvan kaikesta epäluulostaan:
— Miksi sinä matkustat häihin? kysyi Orestes.
— Sen tähden, etten uskalla olla poissa! vastasi Edeko.
— Aivan kuin minäkin.
— Entä morsian! Burgundilaisneito ei tohtinut antaa rukkasia.
— Hän? Kyllä hän olisi tohtinut.
— Siis rakastaa hän tätä villiä?
— Sitä en ole sanonut.
— Ehkä hän vihaa häntä sitten? Uusi Judith tämän Holofernesin varalle.
— Ken tiennee? Burgundilaiset eivät ole rakastuneita hunneihin hänen viimeisen ryöstöretkensä jälestä Burgundiin, jolloin hän hävitti Wormsin.