— Fidias kuollut!
— Arvatenkin myrkystä, sanotaan, mutta sen ei tarvitse olla totta.
— Kaikki täällä Athenassa kuolevat ennen vanhuuttaan, milloin tulee meidän vuoromme?
— Milloin vuoromme tulee!
— Python käärmeen surmaajan nuolistako kaadumme? Meitähän nypitään pois kuin sirkkusia!
— Me, Apollon lapset, isäköhän meitä tappaisi?
— Saturnus on palannut syömään lapsiaan.
Sokrates vaipui ajatuksiinsa ja jäi seisomaan:
— Me olemme suututtaneet jumalat!
Lucillus, roomalainen, astui sisälle.