MIES. Niin! Olipa suloista saada taas kerran puhua suunsa puhtaaksi! Ja nyt voimme olla yhtä hyviä ystäviä silti…
KUNINGAS (soittaa).
MIES. Soita vaan, mutta kukaan ei tule, sillä tuolla ulkona ei ole ketään! — Onpa sentään muuan nainen… pieni puolalainen kuningatar ilman valtaistuinta…
KUNINGAS (soittaa).
MIES. Ja muuan kuningas, joka muinoin oli mahtava, suojeli häntä ja hänen herraansa. Ja tuo muinoin mahtava kuningas oli irrallinen mies, joka ei säästänyt kolikoita… Kas niin, perhana vieköön, nyt tulee joku!… Sitten menen minä. — Pidä hyvänäsi! Hyvin tervetullutta! (menee).
KUNINGAS (on noussut ja yrittänyt huutaa, mutta ei saa ääntä, soittaa taas).
HULTMAN (perällä).
KUNINGAS (hieroo silmiään). Luulenpa nukkuneeni. — Oliko täällä joku?
HULTMAN. Minä en nähnyt ketään.
KUNINGAS. Hultman! Anna minulle ratsuväen nimiluettelo vuodelta 1709,
Tauben rakuunat!