(Hälinää).
MERIMIES. Kun hän oli sellainen! Sen kyllä tiedän, sillä kuuluinhan laivan miehistöön… me saimme raippoja, vaikka olimme syyttömiä… mutta minä en valita… ja se on raukka, joka ei voi ottaa muutamaa iskua kuninkaansa tähden. Raukka, sanon! (Melua). Ja toisinaan saa, vaikka ei pitäisikään ja toisinaan pääsee, vaikka pitäisi saada! (Melua). Ja täällä on monta, joiden pitäisi… On kyllä!
VAIMO. Katala mies, kun kutsuu isääni kavaltajaksi! Minun isääni!
MIES (on seurannut keskustelua). Sepä saakelin hillitön akka!… (kurottautuu kurkistelemaan).
TYYTYMÄTÖN. Mitä kurkkailet?
MIES. Ei, se ei ole mahdollista!…
TYYTYMÄTÖN. Mitä se on? Mitä se on?
MIES. Minusta näytti… no, se voi olla vallan samantekevää.
TYYTYMÄTÖN. Mikä?
MIES (istuu). Luulin häntä vaimovainajakseni.