PROFESSORI. Juuri niin olen.
HULTMAN. Kuningas on nimittäin sairaalloinen — erittäinkin parooni
Görtzin lähdön jälkeen.
PROFESSORI. O-o-onko parooni Görtz matkustanut?
HULTMAN. On. Hän on raha-asioitten ja muitten tähden Kööpenhaminassa.
Mutta häntä odotetaan kotia millä hetkellä tahansa.
PROFESSORI. Mi-mi-mikä vaivaa Hänen Majesteettiansa?
HULTMAN. Unettomuus, levottomuus ja ärtyisyys.
PROFESSORI. Niin, niin, niin! — Ja prinsessa on kaupungissa ja odottaa puheille pääsyä — hänen oma sisarensa.
HULTMAN. Hm? Sisar! On niin monenlaisia sisaria! Minullakin on aivan kuin riivinrauta ja karviais…
PROFESSORI. Hänen oma sisarensa, joka juuri on mennyt naimisiinkin. —
Kuulkaapas Hultman! Onko totta, että kuningas aikoo naida?
HULTMAN. En ole kuullut. Meillä ei ole aikaa naimisiin… Mutta tämä hameitten vilinä, joka täällä on alkanut, herättää mielessäni levottomuutta.