PORTTO. Oi Jumala! Ja te ette halveksi minua?
KRISTIINA. Te olette onneton, poljettu nainen, on Olavi sanonut, ja minkätähden halveksisin onnettomuutta?
PORTTO. Ette siis ole itse onnellinen.
KRISTIINA. En! Meillä on sama kohtalo!
PORTTO. En siis ole yksin! Sanokaa, kuka oli se arvoton, jolle annoitte rakkautenne?
KRISTIINA. Arvoton?
PORTTO. Suokaa anteeksi, kukaan ei ole arvoton sille, joka rakastaa!
Kelle annoitte rakkautenne?
KRISTIINA. Te tunnette mestari Olavin?
PORTTO. Sanokaa ettei se ole totta; älkää ryöstäkö minulta uskoani häneenkin; se oli viimeinen mitä minulla oli, sitten kuin Jumala otti pois lapseni!
KRISTIINA. Teillä on ollut lapsi? Olette siis kerran ollut onnellinen?