Lukija joi lasillisen vettä. Tämä sai kärsimättömyyden leimahtamaan ilmi.
— Asiaan! Numeroihin!
Maamarsalkka otti pois kätensä ja hämmästyi huomatessaan olevan pimeämpää kuin äsken. Silmänräpäyksen nolous ja myrsky oli tulossa. Unohdettiin kaikki kunnioitus.
— Asiaan! Jatkakaa!
Johtajan täytyi sivuuttaa joukko kauniita sanoja ja käydä käsiksi itse kertomukseen.
"No niin, hyvät herrat, puhun lyhyesti!"
— Jatkakaa, hemmetissä!
Vasara paukahti. "Hyvät herrat!" Näissä ainoissa sanoissa: hyvät herrat oli niin paljon ritarihuonetta, että heti muistettiin, mihin kunnioitukseen oltiin itseään kohtaan velkapäät.
"Yhtiöllä on vuoden kuluessa ollut vastattavana pyörein luvuin 169 miljoonaa!"
— Oo — oo!