Falk on tullut pähkähulluksi saatuaan eräänä päivänä naisen käsialalla kirjotetun kirjeen. Joskus on hän puitten latvoissa, joskus merenpohjassa. Hänellä on luultavasti käännekohta — puhun hänelle järkeä myöhemmin.
Iisakki on myynyt purjeveneensä minulta lupaa kysymättä, jonka vuoksi olemme joutuneet tilapäisiksi vihollisiksi; hän lukee nyt Liviuksen toista kirjaa ja perustaa kalastusyhtiötä.
Sitäpaitsi on hän ostanut hailiverkon, hyljepyssyn, 25 piipunvartta, lohisiiman, 2 ahvenverkkoa, nuottakodan ja — kirkon. Viime mainittu kuuluu uskomattomalta, mutta on totta! Ryssät sitä tosin vähän ovat polttaneet (1719), mutta muurit ovat vielä pystyssä (seurakunnalla on uusi kirkko, jota käytetään tavanmukaisella tavalla; vanhaa käytettiin kunnanmakasiinina). Hän aikoo lahjottaa sen Kirjallisuusakatemialle, sillä hän luulee saavansa Vaasan ritarimerkin. Kummempiakin on nähty! Hänen setänsä, joka on kapakoitsija, sai Vaasan siitä hyvästä, että tarjosi kuuromykille olutta ja voileipiä, kun nämä syksyisin olivat maneesissa. Hän teki sen kuutena vuonna ja lopulta onnistui! Nyt eivät kuuromykät enää koskaan saa voileipiä, joka osottaa, kuinka turmiollinen Vaasan ritarimerkki on!
Ellen minä sitä miestä hukuta, ei hän lopeta, ennenkuin on ostanut
koko Ruotsin.
Herääppäs nyt horroksistasi ja ole rehellinen, muutoin tulen minä
kuin Jehu sinun päällesi ja silloin sinä olet mennyttä miestä.
H.B.
P. S. Kun kirjotat uutisen Dalarön kylpyvieraista, niin mainitse minut ja Falk (varatuomari), mutta elä Iisakkia; alan hieman hävetä sitä seuraa — ja sitten möi hän sen purjeveneen.
Lähetä minulle vähän vekselilomakkeita (sinisiä, soola-) samalla kun rahat tulevat.
* * * * *
Kandidaatti Borgin kirje kirjailija Struvelle.