Viimeinen muuttokuorma oli mennyt. Vuokralainen, muuan nuori mies, jolla oli suruharso hatussa, kulki vielä kerran läpi huoneiston tutkien, oliko hän unohtanut mitään. — Ei, hän ei ollut unohtanut mitään, ei kerrassaan mitään; ja niin meni hän eteiseen lujasti päättäen olla ajattelematta mitään siitä, mitä hän oli kokenut tässä huoneistossa. Mutta katsos, eteisessä puhelimen viereen oli seinään nupilla naulattu puolen arkin paperi; ja se oli täyteen kirjoitettu erilaisine käsialoineen, toisin paikoin selvästi musteella, toisin paikoin lyijykynällä tai punakynällä töherretty. Siihen oli kirjoitettu tämä kaunis tarina, mikä oli loppuuneletty niin lyhyen ajan kuin kahden vuoden kuluessa; kaikki, minkä hän tahtoi unohtaa, oli siihen kirjotettu; palanen ihmiselämää puolen arkin paperilla.
Hän otti alas arkin; se oli tuollainen auringon kelaama konseptipaperi, josta loistaa valoa. Hän asetti sen salin kaakeli-uunin komerolle, nojautuen sen yli luki hän. Ensin oli siinä hänen nimensä: Alice, kaunein nimi hänen mielestänsä siihen aikaan, sentähden, että Alice oli hänen morsiamensa. Sitten numero — 15.11. Se näytti kirkonseinälle ripustetulta virrennumerolta. Sen yläpuolelle oli kirjotettu: Pankki. Se oli hänen työnsä, pyhä työ, joka antoi leivän, kodin, puolison, olemassaolon perustan. Mutta sen yli oli vedetty viiva. Sillä pankki oli sortunut, mutta hän oli pelastunut toiseen pankkiin kuitenkin vasta monen, lyhyen ajan kestävän levottomuuden jälkeen.
Sitten se tapahtui. Kukkaiskauppa ja vuokra-ajuri. Tämä tapahtui kihlauksen aikaan, jolloin taskut kilisivät täynnä rahoja.
Sitten: kalustokauppias, verhoilija: hän perustaa kodin.
Pikalähetystoimisto: he muuttavat uuteen kotiin.
Oopperan pääsylippumyymälä: 50.50. He ovat vastanaineita ja käyvät Oopperassa sunnuntaisin. Heidän onnellisimpia hetkiänsä, jolloin he itse istuvat vaijeten ja kohtaavat toisensa ihanuudessa ja sopusoinnussa satumaassa tuolla puolen esiripun.
Tässä seuraa mieshenkilön nimi, joka on poispyhitty. Se oli ystävän nimi, joka oli saavuttanut erikoisen korkean aseman yhteiskunnassa, mutta ei voinut kestää onnensa taakkaa vaan lankesi, auttamattomasti, ja matkusti hyvin kauas. Niin hauras on onni.
Tässä näkyy tapahtuneen jotain uutta puolisoiden elämässä. Siihen on kirjoitettu naisen kädellä ja lyijykynällä: "Rouva". Mikä rouva? — Aivan niin, se sama, jolla on iso kappa ja ystävälliset ja myötätuntoiset kasvot, joka tulee niin hiljaa eikä koskaan kulje läpi salin vaan suuntaa askeleensa käytävän kautta makuuhuoneeseen.
Naisen nimen alla on Tohtori L.
Ensi kerran sukeltautuu tässä esiin sukulaisen nimi. Siinä on "Mamma". Tämä on anoppi, joka hienotunteisesti on pysyttäytynyt erillään, jottei häiritsisi vastanaineita, mutta nyt on häntä pyydetty tulemaan hädän hetkellä, ja hän tulee ilomielin, koska häntä tarvitaan.
Tässä alkaa sinisellä ja punaisella värillä kirjoitetut töherrykset.
Toimituskonttori: palvelustyttö on muuttanut tai tarvitaan uutta.
Apteekki! Hm! Ilma pimenee. Meijeriosakeyhtiö. Tässä tilataan maitoa,
tuberkeleista vapaata.