"Minun tieteellinen (ha! ha! ha!) kateuteni esti minua itseäni paljastamasta koska olisin joutunut epäluulonalaiseksi ruumiinryöstöstä!
"Viimeiseksi minun elämäntarinani! Tämän kuivettuneen olemassaolon perusteet, syyt tämän maailmanhalveksijan monivuotisiin tuskiin ja katkeruuksiin, olen sinulle, jalo ystävä, velkaa koko totuuden!
"Olin vain seitsenvuotias, pieni valkeakiharainen, avomielinen, turmeltumaton pojan piltti alkaessani polttaa sikaaria. Intohimo kasvoi siinä määrin, että minä kimnaasiin tullessani olin hankkinut itselleni pitkällisen vatsakatarin. Upsalaan tullessani oli myöskin maksani alkanut lievästi oireilla. Ajatteles maksa! Aikaa säästääkseni lykkäsin terveyslähdejuonnin tutkintojeni jälkeen. Vesi Aix'issa on erinomaista ja minä olen paranemaan päin vaan en vielä täysissä voimissani, kuten huomaat. Minä tunnen kuitenkin päivä päivältä, kuinka onnettomuudet lakkaavat, kuinka kohtalo väsyy minua vainotessaan ja kuinka ihmiset parantuvat minä olen jo täällä nähnyt enkelin!
"Siinä minun elämäntarinani. Meneekö se mukiinsa?
"Pitääkö sen olla monimutkaisemman? Ei tässä matoisessa maailmassa ole niin monimutkaista kuin luulet. Luulenpa, että sinunkin pitäisi tulla tänne!"
Seuraavana päivänä minä taas sain kirjeen: Aix, Bouches du Rhône,
Provence.
Se sisälsi vain tämän, mikä nosti viimeisen kiven rinnaltani.
J.K. Unohdin sinulle sanoa, kuka se vanha pelottava nainen oli, joka eli arvoituksellista elämäänsä minun kyökissäni. Hän oli minun siivoojattareni.
S:ma.