S. 79:
Terfwa köysin temottihin.
Vrt. Sanakirja, sana Temmon:
Terwa köysin temmottihin.
S. 88:
Eij kärsi käsinrueta.
Vrt. Sanakirja, sana Rupean:
Ej kärsinyt käsin ruetak.
Ss. 92-101:
Mies musta merestä nousi,
Uros allosta ylle[ni],
Kolmen sormen korkeuinen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi,
Jalas on kiwiset kengät,
Päs on Patinen kypärä,
Hius on kannoilla takana,
Parta minulla eijsa,
Tuo kärsi käsin ruetak.
Vrt. Mythologia fennica, s. 106:
En Vattu-Rå, som kai eksoken simplement kallas
Uros el. Ukko. En man, en gubbe; beskrifves som
liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men
ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i
eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria
vågade sig til — Härom lyder Runan til Uros, denna
karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån
Aloen-järvi, således:
Mies musta merestä nousi,
Uros aallosta yleni,
Kolmen sormen korkuinen,
Neljän peukalan pitunen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi.
Jalasa kiwiset Kengät,
Pääsä paasinen kypärä;
Hiwus kannolla takana,
Parta rinnolla edessä —
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68.
S. 111:
Löytä halewan hawin.
Vrt. Sanakirja, sana Halewa:
Löytääpi halevan hauwwin.
S. 121:
Walkiainen waputeltu.
Vrt. Sanakirja, sana Waaputetaan:
Walkiainen waaputettu.
S. 124, 6:
Jät on järkälek käsisä.
Jolla tulta tuhmentapi.
Vrt. Sanakirja, sana Järkki:
Jäät on järkälek käsissä.
Vrt. Sanakirja, sana Tuhmennan:
Jäät on järkäle käessä.
Jolla tulta tnhmentaapi.
S. 125:
Hyt on pilpuinen piosa.
Vrt. Sanakirja, sana Piipuinen:
Hyyt on pilpunen pi-ossa.
Vrt. Sanakirja, sana Hyy:
Hyyt on pilpuisen piossa.
Ss. 128-35:
Kipu tytti tonen neito,
Kupuia kokelopi,
Kipu wuoren kuckulalla,
Kirjo kansi kainalosa,
Kirio wackainen käesä,
Ittkeä tyhyttelöpi,
Kuin eij näy kiwut tulowan,
Eijkä wammat wailahuwan.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2:
Kipu tyttö tuonen neitzy,
Kipuja kokoelepi,
Keskellä kipu-mäkiä,
Kipumäen kuckulalla;
Kirja wackanen kädesä,
Kirja kansi kainalosa;
Itkiä tihuttelepi,
Kuin ei näe kiwut tulewan,
Eikä wammat wailahuwan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 40.
Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen
Sanakirjassa, sana Vailahun.
Ss. 136-42:
Ja kunnek kipua kistän,
Kunneck tungen turmioita?
Kifwien kaskella mäkeä,
Tuos on reikä yhexän,
Joka reikä keskimäinen
Yhexän sylen syfwyinen,
Nin sinneck kipuja kistän.
Vrt. Mythologia fennica, s. 39:
Kunnek kipuja kiistän?
Kunnek tungen turmioita?
Kipu wuoren kukkulalle;
Kiwi on keskellä mäkeä,
Tuosa on reikeä yhexän,
Joka reikä keskinäinen,
Yhexän sylen sywyinen,
Sinnek kipuja kiistän —
Ss. 146-53:
Mehiläinen illman lindu,
Lännä tuonne löyhyttele,
Yhexän mären yliteck,
Meri puolen kymmenettä,
Käyk kuin käheä myöden,
Päiwän pärmettä samoak,
Tuok mättä mähtolasta,
Simoa tapiolasta.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58:
Mehiläinen ilman lindu,
Lennä tuonne löyhyttele,
Yhexen meren ylitze,
Meri puolen kymmenettä;
Käy kuun kehää myöden,
Päiwän paarmatta samoa;
Tuo mettä Mehtolasta,
Simoa Tapiolasta.
Vrt. Mythologia fennica, s. 57.