Vaikka hän niin mielellään olisi kuunnellut tytön heikkoa ääntä, niin hän kuitenkin rupesi häntä estelemään.
— Älähän, pikku Stellani, yritäkään sanoa mitään. Puhu niin vähän kuin mahdollista.
— Siirrä päänalus alemmaksi, pyysi Stella hymyillen.
Vähitellen hän vaipui uneen, joka ei pastorista enää näyttänyt niin kuolemantapaiselta. Hän pyysi Reginaa sammuttamaan kynttilän ja istuen matalalla tuolilla sängyn vieressä, hän nojasi päätään Stellan päänalukseen ja vaipui hänkin vihdoin unentapaiseen horrostilaan, kiitettyään ensin Jumalaa, jonka johdatuksesta hän oli kehoittanut Stellaa pukeutumaan talvikappaansa ja sittemmin vaaran hetkenä vetänyt hänet lähelleen. Jos Stella siis jäi henkiin, niin hänen pelastuksensa riippui yksinomaan näistä kahdesta seikasta, koska paksu päällysvaate oli ehkäissyt luotia tunkeutumasta täydellä voimallaan hänen ruumiiseensa ja sen suora kulku sitäpaitsi oli tullut sillä estetyksi, että pastori juuri silloin sattui sieppaamaan tytön syliinsä. Vielä pastorin nukkuessa oli tämä kaikki hänen mielessään.
Regina tosin koetti kauan pysyä hereillä, mutta kun hän ei huomannut sairaassa mitään erinomaisempaa, niin hän ei enää taistellut vastaan, vaan vaipui virkistävään uneen, mikä olikin hänen väsyneelle ruumiilleen hyvään tarpeeseen.
Näistä kolmesta kuitenkin Stella nukkui sikeintä ja levollisinta unta.
X.
ODOTTAMATTOMAN ONNEN VAIKUTUS.
Niin vähän lukenut ja oppinut kuin olikin, lienee lukkarilla kumminkin tässä suhteessa ollut jonkinmoista kokemusta, taikka sattuiko hän muuten oikein arvostelemaan sairaan tilan, mutta ainakin kävi niinkuin hän oli ennustanut. Stellan haava ei ollut kuolettavaa laatua, mutta verenvuodosta ja ehkä myös säikähdyksestä hän sairastui lavantautiin, joka oli hyvin pitkällinen ja hivuttava. Valtasuoni tykytti heikosti ja hengitys kävi hitaasti ja vaivalloisesti. Joskus houraillessaan hän ei milloinkaan käyttäytynyt rajusti ja väkivaltaisesti.
Pastori oli lähettänyt noutamaan lääkäriä, selittäen kirjeessään taudin laadun sekä syyn, jota lääkäriä maalle haettaessa ei kuitenkaan koskaan pitäisi tehdä. Tämäkin vain neuvoi joitakin vahvistavia rohtoja, kirjoittaen, ettei tauti ollutkaan vaarallinen.