"Lord Ronald! Mies kosivi lempeä
Tai kultaa — kai rikas hän on?"
"Tääll' Clyden rannoilla ostakoon
Kuka mielii, morsion;
"Kyll' tavaraa on mun morsiollain
Vaikk' ei penniä taloon hän tois,
Jos silmillä mun häntä katselisit
Hän kaunihin maailmassa ois!"
Ja kuninkaall' virkkasi piispa näin:
"Clyde on saatanan vallassa.
Ja veri tuon poltetun noidan viel'
Sykkii suonissa lapsensa.
"Lord Ronald on kotihin palajanut
Kera riivatun morsiamen,
Jonk' käsi kuin noidan on merkitty;
Sillä käärmeksi muuttuu hän.
"Kun skotlantilainen rakastuupi
Itämaisehen kummitukseen,
Niin autuutensa hän menettääpi
Joutuu ikuiseen kadotukseen.
"Kun myrkkyistä hedelmää kantava puu
Näin maahan kaadettiin,
Miks' juurineen ylös ei riistetty
Ja viskattu liekkeihin?"
Ja kuningas virkkoi:
"Oi pyhä mies, Sa viisaasti juttelet;
On kirkoll' rahaa, vaan mulla ei,
Hyvät Clyden on tilukset.
"Kun miehen noita lumonnut on
Pian loihdinta poistetaan.
Mä kutsutan luokseni molemmat
Tule sa heitä tuomitsemaan."
3.
Lord Ronald tuli kuninkaan hovihin
Hänen kanssansa morsionsa.
Ja herrat kun tulleet ol' pilkkaamaan
He vapisivat pelvosta.