»Niin», edilin vaimo vastasi painokkaasti, sillä hän tunsi taistelijoiden nimet ja ominaisuudet, »hän on retiarius. Hänellä on, kuten näet, aseina vain kolmikärkinen keihäs ja verkko, hänellä ei ole muita varustuksia kuin kuvenauha ja tunika. Hän on voimakas mies ja taistelee Sporuksen, tuon juurevan gladiaattorin kanssa, jolla on pyöreä kilpi ja lyhyt miekka ja jolla niinikään ei ole varustuksia; hänellä ei ole nyt kypärääkään, jotta hänen kasvonsa nähtäisiin — kuinka peloton katse! Myöhemmin hän esiintyy suljetuin silmikoin.»
»Mutta eivätkö verkko ja keihäs ole varsin kevyitä aseita kilpeä ja miekkaa vastaan?»
»Kaikesta huomaa, kuinka kokematon vielä olet, rakas Fulvia; retiariuksella on kaikki edut puolellaan.»
»Mutta kuka on tuo kaunis gladiaattori, miltei alasti — se ei oikeastaan sovi! Venus avita! mutta kuinka sopusuhtainen hänen vartalonsa onkaan!»
»Hän on Lydon, nuori alottelija; hän on uhkarohkeasti uskaltanut taistelemaan tuon toisen, samalla tavalla vaatetetun tai pikemmin vaatettamattoman gladiaattorin — Tetraideen kanssa. He alottavat ottelun kreikkalaiseen tapaan kestuksella. Sen jälkeen he taistelevat täysissä varustuksissa käyttäen miekkaa ja kilpeä.»
»Tuo Lydon on sievä mies, ja naiset ainakin suosivat häntä.»
»Mutta kokeneet vedonlyöjät eivät. Klodius tarjoo kolme yhtä vastaan hänen tappiostaan.
»Oh, Jupiter! Kuinka ihanaa!» leski huudahti, kun kaksi kiireestä kantapäähän varustettua gladiaattoria ratsasti kevyin ja rohkein liikkein arenan ympäri. Muistuttaen suuresti keskiaikaisia turnausritareita heillä oli keihäät ja pyöreät, taidetekoiset kilvet. Heidän varuksensa olivat kudotut teräslangoista, mutta ne peittivät vain kuvetta ja oikeaa kättä; lyhyet, satulaan asti ulottuvat takit tekivät heidän ulkoasunsa maalauksellisiksi ja siroiksi. Heidän paljaissa jaloissaan oli sandaalit, jotka oli sidottu nilkan yläpuolelle. »Oh, ihanaa! Ketä nuo ovat?» leski kysyi.
»Toinen on Berbiks — hän on kaksitoista kertaa voittajana selviytynyt; toisella on tuo vaativa nimi Nobilior. Molemmat ovat kelttejä.»
Tämän keskustelun aikana olivat alkuvalmistelut suoritetut loppuun. Nyt seurasi valeottelu puumiekoin useitten gladiaattorien kesken, jotka oli määrätty vastakkain. Näiden joukossa herättivät Roomasta vuokratut kaksi gladiaattoria suurinta ihmettelyä; lähinnä heitä ihailtiin enimmin Lydonin siroa taistelutapaa. Tätä valetaistelua kesti korkeintaan tunnin; eikä se herättänyt suurta innostusta paitsi niissä arenataistelujen erikoistuntijoissa, jotka puhdasta taidetta pitivät raakaa ponnistelua nautittavampana. Suuri katselijajoukko riemuitsi, kun se oli ohi ja kun se nyt sai odottaa kauheampaa näytelmää. Taistelijat ryhmittyivät edeltäkäsin laaditun ohjelman mukaan parittain; heidän aseensa tutkittiin, ja päivän vakavat taistelut alkoivat mitä syvimmän hiljaisuuden vallitessa — sen katkaisi äkkiä sotainen soitto, joka kiihotti taisteluun käymään.