"Olet puhunut kaikille reippaille miehille naapuristossasi — ovatko he kaikki valmiina?"
"Elämään tahi kuolemaan, niinkuin Rienzi käskee."
"Minä tahdon luettelon — lukumäärän — nimet — talot ja ammatin, ensi yönä!"
"Saamasi pitää."
"Joka miehen tulee omakätisesti kirjoittaa nimensä tahi puumerkkinsä."
"Tahtosi on tapahtuva."
"Ja kuule, käy Pandulfo di Guidon taloon tänä iltana, auringon laskiessa. Häneltä saat tietää, missä ensi yönä olet tapaava muutamia rohkeita miehiä; — sinä olet ansiollinen heidän joukkoonsa luettaa. Olet varmaan tuon tekevä!"
"Pyhien portaitten nimessä! Olen laskeva hetket siihen asti", sanoi seppä, tummat kasvot kirkastuen hänelle osotetun luottamuksen ylpeydestä.
"Sillävälin pidä silmällä naapureitasi; älä anna ainoankaan laimentua tahi käydä arkamieliseksi, — sinun ystävistäsi ei ainoastakaan saa tulla petturia."
"Kurkut poikki siltä mieheltä, vaikka hän olisi oman äitini poika, jonka huomaan liittolaisistamme horjuvan!" sanoi hurja seppä.