»Pelkäätkö, rakkaani?» kuiskasi hän.
»En, kun sinä olet lähelläni», vastasi hän.
Vain muutamia minuutteja käveltyään Achievs'n kadulla olivat he joutuneet sankimpaan väkijoukkoon. Sir Andrew Ffoulkes, lordi Anthony Dewhurst ja lordi Hastings, nämä kolme englantilaista kulkivat etunenässä; Déroulède ja Juliette heti heidän takanaan.
Roskajoukko itse kuljetti heitä eteenpäin. Kirjavaa ja läpimärkää joukkoa se oli; viina sen oli villinnyt, ja se oli oman raivonsa sokaisemana.
Kaikki huusivat, naiset muita kovemmin, eräs heistä laahasi jäljessään nuoranpätkää arvellen sitäkin tarvittavan.
»Käy päinsä! käy päinsä! Hirteen, hirteen, kavaltajat!»
Ja Déroulède pidellen Juliettea kädestä huusi voimainsa takaa:
»Käy päinsä!»
Sir Andrew Ffoulkes käännähti naurahtaen. Nuoret keikarit nauttien harvinaisesta huvituksesta heittäytyivät täysin siemauksin sen valtaan. Kaikki huusivat »hirteen» siten kiihottaen ja rohkaisten ympäristöään.
Déroulède ja Juliette elivät seikkailun ja yhtymisen ilon huumauksessa, ja heidät valtasi hurja, mieletön ja kiihkeä vapauden- ja elämänhalu — — — Elämän- ja rakkaudenhalu!