»Niin, olemme erehtyneet — ehkä — —»
»Mutta Armand?» kysyi hän.
»Voi, Armand S:t Justin kohtalo on hiuskarvan varassa! — — kääntykää rukoillen taivasten puoleen, ettei hiuskarva katkeaisi.»
»Chauvelin, minä toimin puolestanne vilpittömästi, innokkaasti — — muistakaa — —»
»Muistan kyllä lupaukseni», sanoi hän hiljaisella äänellä, »sinä päivänä, jolloin Tulipunainen neilikka ja minä tapaamme toisemme ranskalaisella maaperällä, S:t Just on viehättävän sisarensa huostassa.»
»Joka tarkoittaa, että urhoollisen miehen veri tahrii käteni», sanoi
Marguerite väristen.
»Hänen tai teidän veljenne veri. Tietystikin teidän on tällä hetkellä toivottava, niinkuin minäkin toivon, että salaperäinen Tulipunainen neilikka lähtee tänään Calais'hen, —»
»Kansalainen, toivon vain yhtä asiaa.»
»Ja se on?»
»Että paholainen tarvitsee teitä jossakin muualla ennenkuin aurinko nousee.»