Burgess (vakuuttaen). Niin, ette tekään ole sitä huomannut. Siinäpä juuri vaara onkin. Katsokaapas, hän on hullu!
Marchbanks. Mielisairasko!
Burgess. Täysi hullu! Pitäkää häntä silmällä, niin te kyllä huomaatte!
Marchbanks (levottomana). Te tarkoitatte kai, että hänen mielipiteensä —
Burgess (koskettaa etusormellaan hänen polveansa ja painaa kovasti kiinnittääkseen hänen huomiotansa). Niin minäkin luulin, Mr Marchbanks. Minä luulin kauan aikaa, että siihen olivat vain hänen mielipiteensä syynä. Vaikka muistakaa se, mielipiteet voivat tulla vaarallisiksi, jos niitä rupeaa toteuttamaan sillä tavalla kuin hän tekee. Mutta sitä minä en nyt tarkoita. (Hän katselee ympärilleen ollakseen varma siitä, että he ovat yksin ja kumartuu Eugenen puoleen, aivan hänen korvansa juureen.) Mitä te luulette, että hän sanoi minulle tänään juuri tässä samassa huoneessa?
Marchbanks. Mitä sitten?
Burgess. Hän sanoi minulle — niin totta kuin minä istun tässä, hän sanoi: "Minä olen hullu", sanoi hän, "ja sinä olet lurjus", sanoi hän — niin levollisesti kuin suinkin. Ajatelkaahan, että minä olisin lurjus! Ja sitten hän puristaa minun kättäni, aivan kuin hän olisi kehunut minua. Voiko väittää, että se mies on viisas?
Morell (ulkopuolella, huutaa Proserpinea, avatessaan oven). Pitäkää huolta siitä, että saatte kaikkien nimet ja osoitteet, Miss Garnett!
Proserpine (kaukaa). Kyllä, Mr Morell!
Morell tulee sisään lähetystön paperit kädessä.