Morell (koettaen koota voimia ratkaisua varten). Minulla ei ole hänelle muuta sanottavaa (hänen äänensä syventyy ilmaisten hillittyä ja surunvoittoista hellyyttä), kuin että hän on minun suurin aarteeni maailmassa — jos hän todellakin on vielä minun.
Candida (kylmästi, loukkaantuneena, kun hän vetoaa kaunopuhujavaistoonsa, ikäänkuin Candida olisi Mateusseuran kuulijakunta). Minä olen varma siitä, että Eugene sanoo jotakin yhtä hyvää, jos ei muusta ole kysymys.
Marchbanks (masentuneena). Morell, hän pitää meitä pilkkanaan!
Morell (äkillisellä kiivaudella). Ei siinä ole mitään naurettavaa! Pilkkaatko sinä meitä, Candida?
Candida (levollisella suuttumuksella). Eugene on hyvin nopsa ajattelemaan, James. Minä toivon voivani nauraa, mutta ei ole sanottu, etten myös suutu. (Hän menee uunin luo, nojaa käsivartensa uuninreunaan, nostaa jalkansa ristikolle, samalla kuin Eugene hiipii Morellin luo ja nykäisee häntä käsivarresta.)
Marchbanks (kuiskaa). Odottakaa, Morell! Ei sanota mitään!
Morell (työntää hänet luotaan suomatta hänelle ainoatakaan katsetta). Toivottavasti tuo ei ole mikään uhkaus, Candida?
Candida (vakavasti varoittaen). Varo itseäsi, James! Eugene, minähän pyysin teitä menemään. Miksi te ette lähde?
Morell (polkee jalkaa). Hän ei saa mennä! Minä tahdon, että hän jääpi!
Marchbanks. Minä menen. Minä teen kaikki mitä te haluatte. (Hän menee ovelle.)