Candida. Jääkää! (Hän tottelee). Ettekö kuullut, että James käski teitä jäämään? Hän on herra talossa. Ettekö te sitä tiedä?
Marchbanks (jonka viha, kuin nuoren runoilijan ainakin leimahtaa tyranniutta vastaan). Millä oikeudella hän on herra talossa?
Candida (levollisesti). Sano se hänelle, James!
Morell (hämmästyen). Ystäväni, en minä tiedä mitään sellaisesta oikeudesta. En minä sitä vaadi.
Candida (syvästi moittien). Sinä et tiedä! Oi, James, James! (Eugenelle, mietteissään). Minä ihmettelen, tokko te ymmärrätte, Eugene! Ei, te olette liian nuori. No niin, te saatte jäädä — jäädä oppiaksenne. (Hän menee uunin luota keskilattialle ja asettuu heidän väliinsä.) No, James, mistä on kysymys? Sano se minulle!
Marchbanks (kuiskaa pelästyneenä). Älkää sanoko!
Morell (hitaasti). Minä olin aikonut valmistaa sinua varovaisesti, Candida, jotta ei syntyisi väärinkäsitystä.
Candida. Minä tiedän, että sinä tahdoit sitä tehdä. Mutta älä huoli! Minä en missään tapauksessa käsitä väärin.
Morell. Niin — —( Hän epäröi eikä voi löytää sanoja pitkää selitystä varten, jonka hän arvelee tarpeelliseksi.)
Candida. No?