Produced by Tapio Riikonen

EI SITÄ VOI KOSKAAN TIETÄÄ

Kirj.

Bernard Shaw

Suom. Helmi Setälä

Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava 1909.

I NÄYTÖS

Hammaslääkärin työhuoneessa kauniina elokuun aamuna 1896. Se ei ole mikään tavallinen pieni lontoolainen huoneenpahainen, vaan hieno kalustettu huone, näköala merelle, suositulla kylpypaikalla. Operatsionituoli, jonka vieressä on kaasupumppu ja siihen kuuluva sylinteri, on huoneen keskustan ja nurkan välillä. Jos katsoo sisään huoneeseen yhdestä ikkunasta, joka on vastapäätä tuolia, niin näkyy tulisija keskellä vastakkaista seinää, sekä vasemmalla ovi. Uunin reunalla on kehyksessä lääkäridiploomi, uunin edessä lepotuoli, joka on päällystetty mustalla nahalla. Oikeassa nurkassa pieni tuoli ja pöytä, jolla on ruuvipihdit, työkaluja ja huhmari. Tämän pöydän lähellä on kapea kone, joka näyttää telineeseen kiinnitetyltä piiskalta, ja siinä on pedaali ja hyvin suuri pyörä. Samassa kun katselija huomaa sen olevankin hammasporan, käännähtää hän väristen vasemmalle ja näkee siellä vielä toisenkin ikkunan, jonka edessä seisoo kirjoituspöytä, sillä kirjoituspöytä-almanakka ja pöydän edessä tuoli. Kirjoituspöydän vieressä oven puolella seisoo nahalla päällystetty sohva. Vastakkaisen, oikeanpuolisen seinän täyttää melkein kokonaan pitkä kirjahylly. Operatsionituoli on aivan edessä, työkalukaappi vieressä. Saattaa huomata, että ammattiin kuuluva osa sisustusta on aivan uusi. Samalla pistää myös silmään, että tapetit ja niiden maljakko- ja kukkakiehkuramallit, jotka todistavat hautajaisurakoitsijan makua, matto ja sen säännölliset, kaalinpääntapaiset kukkakimput, lasikruunu ja lasiprismat, siniset, keltareunaiset kynttiläjalat uuninreunalla, niiden välissä pöytäkello lasikuvun alla, (sen tarpeettomuutta todistaa halpa amerikkalainen kello sen vieressä, osoittaen kahtatoista) ja musta marmorinen uuni, joka näyttää ikäänkuin perhehaudalta, että kaikki nuo yhdessä viittaavat siihen kauppahenkiseen arvokkaisuuteen, joka oli ominainen kuningatar Viktorian hallitusajan alku-ajalle, rahavallan uskoon, raamatun fetishipalvelukseen, helvetinpelkoon, joka on alituisessa taistelussa köyhyydenpelon kanssa, vaistomaiseen inhoon, jonka taiteen, rakkauden ja roomalaiskatolisen uskonnon intohimoinen luonne on omiaan herättämään, ja yleensä rahavallan ensimäisiin hedelmiin teollisuusvallankumouksen ensi asteilla.

Ei pienintäkään jälkeä näistä traditsioneista näy niissä kahdessa henkilössä, jotka sattumalta ovat huoneessa. Toinen heistä, hyvin kaunis pieni nainen, puettuna aistikkaaseen, ihastuttavaan pukuun, on nuorempaa sukupolvea, sillä hän näyttää tuskin kahdeksantoista-vuotiaalta. Tuo suloinen pikku olento ei suinkaan kuulu tähän huoneeseen, ei edes tähän maahan, sillä hänen hipiänsä, niin hieno kuin se onkin, on ruskettunut lämpimämmässä auringonpaahteessa kuin mitä Englannissa on; ja kuitenkin tarkka silmä voi huomata yhdyssiteen heidän välillään. Sillä naisella on vesilasi kädessä ja nopeasti katoava spartalaisen itsepäisyyden piirre pienen lujan suunsa ja lystillisesti rypistyneiden kulmakarvojensa ympärillä. Jos voisi huomata edes hiukan omaatuntoa hänen kulmakarvojensa välissä, niin uskovainen voisi toivoa hänen olevan lampaan sudenvaatteissa — sillä hänen pukunsa on häikäilemättömän kaunis — mutta heti kun tuo ilme katoaa, loistaa hänen otsansa yhtä puhtaana ja kirkkaana synnistä, kuin kissanpoikasen.

Hammaslääkäri, joka katselee häntä onnistuneen leikkauksen suorittajan tyytyväisyydellä, on noin 30-vuotias mies. Hän ei näytä työntekijältä: hänellä ei ole sitä virallista käytöstapaa, joka on ominainen nuorelle, potilaita odottavalle hammaslääkärille, vaan on hänessä ajattelematonta leikillisyyttä, joka palauttaa mieleen nuoren, huikentelevan, iloisia seikkailuja tavoittelevan herran. Hänen käytöksensä ei ole vailla arvokkaisuutta ja vakavuutta, mutta hänen liikkuvat sieramensa ilmaisevat, että se on humoristin vakavuutta. Hänen silmänsä ovat kirkkaat ja virkeät. Hänellä on kaunis otsa, jonka takana on runsaasti tilaa, hänen nenänsä ja leukansa ovat kauniit. Yleensä hän on miellyttävä aloittelija, joka herättää huomiota ja hänen tulevaisuutensa liikemiehenä voi näyttää varsin lupaavalta.